Canastan säännöt

Pelin tavoite

Canastassa parit keräävät pisteitä pöytäämällä vähintään kolmen saman arvon kortin ryhmiä ja kasvattamalla niistä canastoja – vähintään seitsemän kortin kasoja. Toisin kuin useimmissa muissa rommipeleissä, suoria ei lyödä lainkaan: kaikki pöytäykset ovat saman arvon ryhmiä.

Peli koostuu useista jaoista ja päättyy jakoon, jonka aikana vähintään toinen pari saavuttaa 5 000 pistettä. Voittaja on suuremman kokonaissumman kerännyt pari – ja virallisissa säännöissä myös tasapeli on mahdollinen lopputulos. Yksittäisen jaon päättää lopetus: pelaaja pääsee eroon kaikista korteistaan, mikä on sallittua vasta, kun parilla on vähintään yksi valmis canasta.

Valmistelu ja jako

1. Sekoittakaa yhteen kaksi tavallista 52 kortin pakkaa ja neljä jokeria – yhteensä 108 korttia. Niistä 12 on villejä eli apukortteja: neljä jokeria ja kaikki kahdeksan kakkosta.
2. Paikat arvotaan nostamalla kortit: suurimman kortin nostanut aloittaa pelin, ja jakajaksi tulee hänen oikealla puolellaan istuva. Samanarvoisten korttien järjestyksen ratkaisee maa: pata, hertta, ruutu, risti. Parit istuvat vastakkain, kuten marjapussissa ja bridgessä.
3. Jakaja jakaa jokaiselle 11 korttia yksi kerrallaan myötäpäivään, vasemmalla istuvasta aloittaen.
4. Pakan 45. kortti käännetään avopakan pohjaksi – se on kääntökortti. Loput kortit jäävät umpipakaksi.
5. Jos kääntökortti on jokeri, kakkonen tai punainen kolmonen, se jää poikittain pakan pohjalle ja päälle käännetään uusi kortti; myös mustan kolmosen päälle käännetään uusi kortti. Villi kortti tai punainen kolmonen pohjalla lukitsee avopakan heti alusta – musta kolmonen ei lukitse.
6. Kädestä löytyvät punaiset kolmoset pöydätään heti näkyviin ja tilalle nostetaan yhtä monta korttia umpipakasta.

Vuoron kulku: nosto, pöytäys ja heitto

Vuoro etenee aina samassa järjestyksessä, ja se kiertää myötäpäivään:

1. Nosto. Nosta umpipakan päällimmäinen kortti tai koko avopakka, jos sinulla on siihen oikeus (ehdot alempana).
2. Pöytäys – vapaaehtoinen. Pöytää uusia vähintään kolmen saman arvon kortin ryhmiä tai jatka parisi aiempia kasoja. Avopakasta nostetut kortit saa pöydätä samalla vuorolla.
3. Heitto. Päätä vuoro heittämällä yksi kortti avopakkaan. Ainoa poikkeus on lopetus: lopettaessa heittoa ei vaadita.

Pöytäyksiä sitovat muutamat tarkat rajat. Jokaisessa kasassa on oltava vähintään kaksi luonnollista korttia, ja villejä saa olla korkeintaan kolme. Vain oman parin kasoja saa jatkaa – vastustajan pöytäyksiin ei kosketa – eikä pari saa aloittaa toista erillistä kasaa arvosta, josta sillä jo on pöytäys. Kilpasäännöissä on lisäksi yksityiskohta, jota netin ohjeissa harvoin näkee: kun kasaan lisätään kuudes kortti, se käännetään poikittain merkiksi koko pöydälle, että canastasta puuttuu enää yksi kortti.

Avauspöytäys ja minimipisteet

Parin ensimmäinen pöytäys jaossa on avauspöytäys, ja sen on yllettävä minimipistemäärään. Minimi riippuu parin siihenastisesta kokonaistuloksesta – mitä pidemmällä pari on, sitä kalliimpi avaus:

Minimiin lasketaan vain korttien pistearvot. Punaisista kolmosista tai canastoista tulevat hyvityspisteet eivät kelpaa avaukseen. Avata voi myös nostamalla avopakan: sen päällimmäiseen korttiin yhdistetään kädestä vähintään kaksi saman arvon luonnollista korttia, ja pöydättyjen korttien summan on täytettävä minimi. Yksi poikkeus on: jos pelaaja tekee suoran lopetuksen umpipakasta nostamallaan kortilla, avausminimiä ei vaadita lainkaan.

Canasta: aito ja seka

Pelin nimikkoyksikkö on canasta – vähintään seitsemän saman arvon kortin pöytäys. Siinä on oltava vähintään neljä luonnollista korttia ja korkeintaan kolme villiä. Canastan saa koota usean vuoron aikana kasvattamalla tavallista pöytäystä, ja valmis canasta voi jatkaa kasvamistaan yli seitsemän kortin.

Canastoja on kahta lajia. Aito canasta – myös puhdas tai punainen canasta – on koottu pelkistä luonnollisista korteista ja tuo 500 pistettä; valmis kasa suljetaan punainen kortti päällimmäisenä. Sekacanasta, jossa on yhdestä kolmeen villiä, tuo 300 pistettä ja suljetaan musta kortti päällä, mistä nimitys musta canasta.

Valmiiseen canastaan saa jatkaa luonnollisia kortteja, mutta suomalaisten sääntöjen mukaan villejä ei valmiiseen canastaan enää lisätä. Tämä on selvä ero amerikkalaiseen versioon, jossa lisäys on sallittu ja pudottaa aidon canastan sekacanastaksi – katso muunnelmat.

Villit kortit ja kolmoset

Jokerit (50 pistettä) ja kaikki kakkoset (20 pistettä) ovat villejä kortteja: ne korvaavat pöytäyksessä minkä tahansa kortin. Villi ei kuitenkaan ole ilmainen työkalu – kasaa kohti niitä mahtuu korkeintaan kolme, eikä villin heittäminen avopakkaan ole neutraali siirto: ensimmäinen pakkaan heitetty villi käännetään poikittain, ja se lukitsee pakan.

Punaiset kolmoset ovat puhtaita bonuskortteja, eivät pelikortteja. Punainen kolmonen pöydätään heti näkyviin – tuli se sitten jaossa, umpipakasta tai nostetun avopakan mukana – ja tilalle nostetaan kortti umpipakasta. Ainoa poikkeus: avopakan mukana tulleesta punaisesta kolmosesta ei nosteta korvausta. Jaon lopussa jokainen punainen kolmonen tuo 100 pistettä, jos parilla on vähintään yksi pöytäys, ja 100 miinuspistettä, jos pöytäyksiä ei ole. Punaista kolmosta ei saa heittää avopakkaan, ja jos umpipakan viimeinen kortti on punainen kolmonen, se pöydätään ja jako päättyy siihen.

Mustat kolmoset ovat viiden pisteen kortteja, joita ei pöydätä – yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: lopetusvuorolla saa pöydätä kolmen tai neljän mustan kolmosen kasan ilman villejä. Mustan kolmosen varsinainen tehtävä on heitto: avopakkaan heitetty musta kolmonen estää seuraavaa pelaajaa nostamasta pakkaa sillä vuorolla.

Tähän liittyy netin yleisin canasta-virhe: moni suomenkielinen ohje väittää, että musta kolmonen ”jäädyttää” pakan. Virallisissa säännöissä se vain suojaa pakan yhden vuoron ajan – heiton päälle tuleva seuraava kortti hautaa kolmosen, ja pakka on taas normaalisti nostettavissa. Pakan oikeasti lukitsevat villit kortit ja kääntökortiksi osunut punainen kolmonen.

Avopakan nostaminen ja lukittu pakka

Avopakka on canastan sydän: se nostetaan aina kokonaisena, ja iso pakka voi kääntää koko jaon. Lukitsemattoman pakan saa nostaa, kun vähintään yksi seuraavista täyttyy:

• kädessä on luonnollinen pari pakan päällimmäisen kortin arvoa – päällimmäinen kortti pöydätään parin kanssa heti;
• kädessä on villi ja yksi luonnollinen samaa arvoa – tätä kutsutaan ostoksi;
• päällimmäinen kortti sopii parin omaan pöytäykseen tai canastaan.

Lukittu pakka – virallinen termi; netissä näkee myös muotoa jäädytetty – syntyy, kun pakassa on villi kortti tai kun punainen kolmonen oli kääntökortti. Lukitun pakan saa nostaa vain luonnollisella parilla päällimmäisen kortin arvosta; osto ja omaan pöytäykseen sopiminen eivät riitä. Lisäksi kaksi erikoisrajaa: yhden kortin kädellä ei saa nostaa yhden kortin avopakkaa, ja ennen kuin pari on tehnyt avauspöytäyksen, pakan saa vain osana avausta – luonnollisella parilla ja minimipisteet täyttäen. Käytännössä pakka on siis avaamattomalle parille aina lukossa.

Lopetus ja ”Saanko lopettaa?”

Lopetus tarkoittaa, että pelaaja pääsee eroon kaikista käsikorteistaan – viimeistä korttia ei ole pakko heittää avopakkaan, vaan koko käden saa pöydätä. Lopettaa saa vain, jos parilla on vähintään yksi canasta; canasta saa myös valmistua itse lopetusvuorolla. Lopetuksesta pari saa 100 pistettä, ja jako päättyy siihen.

Suora lopetus on 200 pisteen arvoinen erikoistapaus: pelaaja pöytää koko kätensä yhdellä vuorolla, samalla syntyy canasta, eikä pari ole aiemmin jaossa pöydännyt mitään. Aiemmin näkyviin pöydätty punainen kolmonen ei vie oikeutta suoraan lopetukseen. Jos ratkaiseva kortti nostetaan umpipakasta, avausminimiä ei vaadita.

Canastan tunnetuin rituaali on lopettamislupa. Omalla vuorollaan, umpipakasta nostamisen jälkeen, pelaaja saa kysyä partneriltaan: ”Saanko lopettaa?” – liiton säännöt suosittavat täsmälleen tätä sanamuotoa. Partneri vastaa vain ”kyllä” tai ”ei”, ja vastaus sitoo kysyjää. Kysyminen ei ole pakollista: lopettaa saa kysymättäkin. Sitovuudella on hintansa – jos pelaaja ei ”kyllä”-vastauksen jälkeen pystykään lopettamaan, pari kärsii sadan pisteen sakon.

Jako voi päättyä myös umpipakan loppumiseen. Silloin katsotaan avopakan päällimmäinen kortti: jos se sopii vuorossa olevan parin pöytäykseen eikä pakka ole lukittu, kortti on pakko nostaa ja peli jatkuu vielä. Muussa tapauksessa jako päättyy, eikä lopetusbonusta saa kumpikaan pari.

Pisteenlasku

Jaon lopuksi lasketaan kaksi kerrosta pisteitä. Korttipisteet lasketaan plussaa kaikista pöydätyistä korteista – myös canastojen sisällä olevista – ja miinusta kaikista parin käsiin jääneistä korteista:

Korttipisteiden päälle tulevat hyvityspisteet:

• Aito canasta: 500 pistettä
• Sekacanasta: 300 pistettä
• Punainen kolmonen: 100 pistettä kappaleelta – tai −100, jos parilla ei ole yhtään pöytäystä
• Lopetus: 100 pistettä
• Suora lopetus: 200 pistettä

Molempien parien summat kirjataan pöytäkirjaan, ja uusi jako alkaa – kunnes 5 000 pisteen raja saavutetaan. Pisteenlaskun termit, kuten pöytäys ja hyvityspisteet, löytyvät myös korttipelisanastostamme.

Esimerkki: avausvuoro käytännössä

Parin tulos on 1 600 pistettä, joten avausminimi on 90. Kädessä on muun muassa kolme kuningasta, jokeri, kaksi ässää, kakkonen ja musta kolmonen. Vuoro etenee näin:

1. Nosto: pelaaja nostaa umpipakasta kortin – avopakkaa hän ei vielä saa, koska pari ei ole avannut.
2. Pöytäys: hän pöytää kuninkaat ja jokerin (10 + 10 + 10 + 50 = 80 pistettä) sekä ässät ja kakkosen (20 + 20 + 20 = 60 pistettä). Yhteensä 140 pistettä ylittää 90 pisteen minimin, ja kummassakin kasassa on vaaditut kaksi luonnollista korttia.
3. Heitto: vuoron päätteeksi hän heittää mustan kolmosen – seuraava vastustaja ei voi nostaa avopakkaa tällä vuorolla.

Jos summa olisi jäänyt esimerkiksi 85:een, avaus olisi hylätty – ja kilpasäännöissä parin avausminimi nousisi kyseisessä jaossa vielä kymmenellä pisteellä. Avauksen jälkeen parin pöytäykset ovat molempien pelaajien yhteisiä: partneri voi seuraavilla vuoroillaan kasvattaa kuningaskasan canastaksi tai ostaa avopakan villillä ja yhdellä luonnollisella kortilla.

Kiistatilanteet ja kilpasäännöt

Canastaa on pelattu Suomessa kilpaa vuosikymmenet, joten virallisiin sääntöihin kuuluu valmis rangaistustaulukko. Kotipöydässäkin siitä on iloa – kiistat ratkeavat vilkaisulla:

• Avausminimi alittuu: parin avausminimi nousee 10 pisteellä kyseisen jaon ajaksi.
• Lopetusilmoitus ilman canastaa: 100 pisteen sakko.
• Pöytäys väärällä vuorolla: 100 pisteen sakko.
• Käsikorteista keskustelu tai vihjailu partnerille: kilpapelissä jopa 2 000 pisteen menetys – canasta on hiljaisuuden peli.
• Vahingossa näytetyt kortit jäävät pöydälle rangaistuskorteiksi. Jos partneri auttaa niiden pelaamisessa, sakko on 300 pistettä kortilta.
• Pöytäämättä unohtunut punainen kolmonen kädessä jaon lopussa: 500 pisteen sakko.
• ”Kyllä”-vastauksen jälkeen epäonnistunut lopetus: 100 pisteen sakko.

Muunnelmat

Canasta kahdelle

Kumpikin saa 15 korttia, vuorolla nostetaan umpipakasta kaksi korttia ja heitetään yksi, ja lopettamiseen vaaditaan kaksi canastaa. Muuten säännöt ovat ennallaan. Kaksinpeli on kahden pelaajan illan parhaita valintoja – lisää löytyy listaltamme korttipelit kahdelle.

Canasta kolmelle

Jokainen pelaa omaan laskuunsa, ja kortteja jaetaan 13 – osa oppaista jakaa kolmellekin 11. Ilman partneria pakan hallinnasta tulee entistä tärkeämpää, koska kukaan ei kasvata kasojasi puolestasi.

Amerikkalainen canasta

Pohjois-Amerikassa vakiintunut linja eroaa liiton säännöistä kahdessa kohdassa: kaikki neljä punaista kolmosta tuottavat yhteensä 800 pistettä (100 kappaleelta + 400 bonus), ja villin saa lisätä valmiiseen canastaan, jolloin aito canasta putoaa sekacanastaksi. Moni suomenkielinen nettiohje toistaa näitä sääntöjä mainitsematta, että ne eivät kuulu suomalaiseen kilpakaavaan.

Kotisääntöjen kirjo

Vanhoissa suomalaisissa sääntökokoelmissa näkee omia koulukuntia: suora lopetus voi olla 300 pisteen arvoinen (liitto: 200), ja miinuksella olevan parin avausminimi voi olla 0 (liitto: 15). Jotkin sivut tarjoavat jopa suorien pöytäämistä valinnaisena kotisääntönä – liiton canastassa pöytäys on aina saman arvon ryhmä, joten sellainen peli on jo jotain muuta kuin canastaa.

Samba ja sitoumussamba

Canastaliiton kaksi muuta kilpailulajia. Samba pelataan kolmella pakalla ja kuudella jokerilla, siinä myös suorat ovat sallittuja, ja peli jatkuu 10 000 pisteeseen. Sitoumussamba – pelaajien kesken sittari – on liiton kolmas kilpailulaji, jolla on oma sääntökirjansa ja omat mestaruuskilpailunsa.

Bolivia ja Brasilia

Kansainvälisiä isoja serkkuja: Boliviassa pelataan 15 000 pisteeseen ja pelkistä villeistä kootun canastan arvo on 2 500 pistettä, Brasiliassa raja on 10 000 pistettä. Molempia on pelattu myös suomalaisissa canastapiireissä.

Strategia ja vinkit

• Avopakka on pelin suurin palkinto. Iso pakka tuo kerralla kymmeniä kortteja ja raaka-aineet useaan canastaan. Kerää käteen luonnollisia pareja, jotta voit nostaa pakan heti tilaisuuden tullen.
• Heitä turvallisesti. Jokainen heittosi on tarjous vastustajalle. Vältä arvoja, joita vastustajapari on pöydännyt tai kerää – ja muista, että pakan noustessa koko heittohistoriasi vaihtaa omistajaa.
• Lukitse pakka oikealla hetkellä. Villin uhraaminen avopakkaan kannattaa, kun pakka on kasvanut isoksi ja vastustajilla on siihen paremmat otteet – lukituksen jälkeen vain luonnollinen pari kelpaa kenellekään.
• Älä tuhlaa villejä alkupelissä. Jokerit ja kakkoset ovat sekä pelin arvokkaimmat kortit että ainoa tapa paikata vajaita kasoja. Kolmen villin kasaraja tulee vastaan nopeammin kuin luulisi.
• Tavoittele aitoa canastaa, kun kortit sallivat. Ero sekacanastaan on 200 pistettä – usein enemmän kuin kokonainen avauspöytäys.
• Ajoita lopetus partnerin mukaan. Käteen jääneet kortit ovat miinusta, myös partnerisi kädestä. Kysy ”Saanko lopettaa?” – vastaus kertoo enemmän kuin yksikään sallittu vihje.

Historia

Canasta syntyi Montevideossa Uruguayssa vuonna 1939, kun asianajaja Segundo Santos ja arkkitehti Alberto Serrato kehittivät pelin, joka olisi nopeampi kuin bridge mutta ajattelevampi kuin rommi. Peli levisi Etelä-Amerikasta Yhdysvaltoihin, sen säännöt vakiintuivat siellä noin vuonna 1950, ja 1950-luvun alussa canasta koki maailmanlaajuisen buumin.

Suomeen buumi rantautui saman vuosikymmenen alussa: Suomen Canastaliitto perustettiin vuonna 1954, ja SM-kilpailuja on pelattu siitä lähtien vuosittain – aina pareittain. Kerhoja on toiminut ainakin Helsingissä, Tampereella ja Vaasassa, ja liiton ohjelmaan kuuluvat canastan rinnalla samba ja sitoumussamba. Tämän sivun säännöt seuraavat liiton julkaisemaa 35 pykälän kilpasääntöä, joka on suomalaisen canastan tarkin kirjattu muoto.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on canasta?

Canasta on rommipeleihin kuuluva korttipeli, jota pelataan yleensä neljällä pareittain. Nimi tarkoittaa espanjaksi koria ja viittaa pelin ytimeen: canasta on vähintään seitsemän saman arvon kortin pöytäys. Aito canasta ilman villejä kortteja on 500 pisteen ja sekacanasta 300 pisteen arvoinen, ja vähintään yksi canasta vaaditaan ennen kuin pari saa lopettaa jaon.

Montako korttia canastassa jaetaan?

Jokainen pelaaja saa 11 korttia. Pakkana on kaksi tavallista 52 kortin pakkaa ja neljä jokeria eli yhteensä 108 korttia, joista 45. käännetään avopakan pohjaksi. Kahden pelaajan muunnelmassa jaetaan 15 ja kolmen pelaajan pelissä yleensä 13 korttia.

Mihin pistemäärään canastaa pelataan?

Viiteentuhanteen pisteeseen. Peli koostuu useista jaoista, ja se päättyy jakoon, jonka aikana vähintään toinen pari saavuttaa 5 000 pisteen rajan. Voittaja on suuremman kokonaissumman kerännyt pari – virallisissa säännöissä myös tasapeli on mahdollinen.

Paljonko pisteitä avauspöytäykseen tarvitaan?

Minimi riippuu parin siihenastisesta tuloksesta: miinuksella 15, välillä 0–1 495 pistettä 50, välillä 1 500–2 995 pistettä 90 ja 3 000 pisteestä ylöspäin 120 pistettä. Minimiin lasketaan vain korttien pistearvot – punaiset kolmoset ja canasta-bonukset eivät kelpaa. Suorassa lopetuksessa umpipakasta nostetulla kortilla minimiä ei vaadita lainkaan.

Jäädyttääkö musta kolmonen avopakan?

Ei jäädytä – tämä on netin yleisin canasta-virhe. Heitetty musta kolmonen estää vain seuraavaa pelaajaa nostamasta avopakkaa sillä vuorolla. Pakan lukitsevat villit kortit eli jokeri ja kakkonen sekä kääntökortiksi osunut punainen kolmonen, ja lukitun pakan saa vain luonnollisella parilla.

Paljonko punaisista kolmosista saa pisteitä?

Sata pistettä kappaleelta, jos parilla on jaon lopussa vähintään yksi pöytäys – muuten jokainen punainen kolmonen tuo sata miinuspistettä. Suomen Canastaliiton säännöissä ei ole erillistä bonusta kaikista neljästä kolmosesta; amerikkalaisessa versiossa neljä punaista kolmosta tuottaa yhteensä 800 pistettä.

Voiko valmiiseen canastaan lisätä jokerin tai kakkosen?

Suomalaisten sääntöjen mukaan ei voi: valmiiseen canastaan saa jatkaa vain luonnollisia kortteja. Amerikkalaiset säännöt sallivat villin lisäämisen, jolloin aito canasta muuttuu sekacanastaksi ja sen arvo putoaa 500 pisteestä 300:aan. Sopikaa linja ennen peliä, jos pöydässä on eri oppeja lukeneita.

Voiko canastaa pelata kahdestaan?

Voi, vakiintuneella muunnelmalla: kumpikin saa 15 korttia, vuorolla nostetaan umpipakasta kaksi korttia ja heitetään yksi, ja lopettamiseen vaaditaan kaksi valmista canastaa yhden sijasta. Kaksinpeli on hitaampi avata mutta erinomainen tapa opetella pisteenlasku.

Mitä ”Saanko lopettaa?” tarkoittaa canastassa?

Se on lopettamislupa: omalla vuorollaan umpipakasta nostamisen jälkeen pelaaja saa kysyä partneriltaan täsmälleen tuon kysymyksen. Partneri vastaa vain ”kyllä” tai ”ei”, ja vastaus sitoo kysyjää. Kysyminen ei ole pakollista – lopettaa saa kysymättäkin – mutta jos ”kyllä”-vastauksen jälkeen lopetus ei onnistukaan, seuraa sadan pisteen sakko.

Kokeile myös näitä

• Rommi 2–6 pelaajaa · helppo
• Shanghai 3–6 pelaajaa · keskitaso
• Marjapussi 4 (3, 2) pelaajaa · vaativa
• Bridge 4 pelaajaa · vaativa