Korttipelien sanasto
Avopakka vai poistopakka? Setti vai ryhmä? Sama asia kulkee eri pelipöydissä eri nimillä – tälle sivulle on koottu korttipelien keskeiset termit, niiden selitykset ja synonyymit selkokielellä. Jokaisen termin kohdalla kerrotaan myös, missä peleissä sana on käytössä.
Pakka ja jako
Perussanasto, joka toistuu lähes jokaisessa pelissä: mistä kortit tulevat, mihin ne menevät ja miten ne jaetaan.
- pakka
- Korttien kokonaisuus, josta peli pelataan – useimmissa suomalaisissa peleissä tavallinen 52 kortin pakka. Canastassa sekoitetaan kaksi pakkaa jokereineen (108 korttia), ja hertassa kuudella pelaajalla mukaan otetaan kaksi jokeria.
- jako
- Yksi pelikokonaisuus korttien jakamisesta pisteiden laskuun; monessa pelissä ottelu koostuu useasta jaosta. Bridgessä jako tarkoittaa myös jaettujen käsien yhdistelmää.
- maa
- Korttien neljä maata ovat pata, hertta, ruutu ja risti. Maan tunnustaminen eli samaan maahan pelaaminen on tikkipelien perussääntö.
- nostopakka
- Kuvapuoli alaspäin oleva pakka, josta nostetaan uusia kortteja. Käytössä mm. rommissa, moskassa ja koirassa; stressissä jokaisella pelaajalla on oma nostopakkansa.
- avopakka
- Kuvapuoli ylöspäin kasvava pino, johon kortteja heitetään tai josta niitä nostetaan. Rommissa sama pino kulkee nimellä poistopakka; stressissä keskellä on kaksi avopakkaa, joihin pelataan.
- umpipakka
- Suljettu, kuvapuoli alaspäin oleva pakka – avopakan vastakohta. Canastassa vuoro alkaa nostolla umpipakasta, ellei pelaaja nosta avopakkaa.
- käsikortit
- Pelaajan kädessä olevat kortit eli käsi. Stressissä käsikortteja saa olla enintään viisi; sioissa käsikortit tulevat mukaan vasta pelin toisessa vaiheessa.
- kuvakortti
- Sotamies, rouva ja kuningas. Rommissa kuvakortti on pisteenlaskussa kympin arvoinen; ventissä kuvakorteilla on omat arvonsa: sotamies eli jätkä 11, rouva 12 ja kuningas 13.
- jokeri
- Villi kortti, joka korvaa yhdistelmässä minkä tahansa kortin. Käteen jäänyt jokeri maksaa rommissa 15 miinuspistettä, ja sikojen muunnelmassa kasi toimii jokerina, joka käy aina pakkaan.
- pino
- Pöydällä kasvava korttikasa, josta yleensä vain päällimmäinen kortti näkyy tai on pelattavissa. Sodassa kierroksen voittaja saa koko pinon; ryöstössä jokaisen oma pino on avointa saalista.
- rengas
- Sikojen aloitusmuodostelma: koko pakka levitetään pöytään kuvapuoli alaspäin renkaaksi eli ympyräksi.
Lyöminen ja kaataminen (lyöntipelit)
Lyöntipeleissä kortteja lyödään pöytään, ja lyönnit joko kaadetaan tai nostetaan käteen. Samaan sanastoon kuuluvat myös nopeus- ja läpsypelien iskut.
- lyöntipeli
- Peliperhe, jossa hyökkäykset lyödään pöytään ja puolustaja yrittää selvitä niistä. Suomalaisia lyöntipelejä ovat mm. moska, musta maija ja koira.
- lyödä
- Pelata kortti pöytään. Sioissa kortti lyödään pinon päällimmäiseksi; lyöntipeleissä lyönti on hyökkäys, josta vastustajan on selvittävä.
- kaataa, kaato
- Lyödyn kortin peittäminen korkeammalla saman maan kortilla tai valtilla. Jos puolustaja ei saa kaikkia kortteja kaadettua, hän nostaa ne käteensä – moskan ja mustan maijan ydinmekaniikka.
- valttikakkonen
- Moskan erikoisuus: valttimaan kakkosen saa milloin tahansa vaihtaa pakan alla näkyvään valttikorttiin. Kakkonen jää uudeksi valtin näyttäjäksi, ja parempi valtti siirtyy käteen.
- musta maija
- Patarouva samannimisessä pelissä: kortti, joka ei kaada mitään eikä kaadu millään, ei koskaan ole valttia ja liikkuu vain hyökkäämällä. Pelin häviää se, jolle maija jää.
- pakka kaatuu
- Koiran sanonta tilanteesta, jossa pelattu kierros siirtyy pois pelistä eikä sen kortteja enää nosteta käteen.
- jäädä vapaaksi
- Päästä koirassa eroon kaikista korteistaan – vapaaksi jäänyt on turvassa, ja viimeiseksi kortteineen jäänyt on pelin koira.
- läpsäisy, läpsy
- Käden lyöminen korttipinon päälle. Läpsyssä kaksi samannumeroista korttia päällekkäin laukaisee läpsäisyn ja nopein vie pinon; turhasta läpsystä seuraa rangaistus. Myös stressissä läpsäisy toimii rangaistuksena.
- sota
- Samannimisen pelin käänne: kun molemmat kääntävät samanarvoiset kortit, syntyy sota, ja sen voittaja saa koko pöydän pinon. Tasatilanne on siis pelin suola.
- tukos
- Lännen nopeimman ja stressin pattitilanne, jossa kummallakaan pelaajalla ei ole pelattavaa korttia. Tunnetaan myös nimillä lukkotilanne ja jumi.
- passaaminen
- Vuoron ohittaminen. Ristiseiskassa passata saa vain, jos kädessä ei ole yhtään pöytään kelpaavaa korttia – kortin pihtaamisesta rangaistaan.
Tikkipelien termit
Tikkipelit ovat korttipelien suurin perhe: siihen kuuluvat mm. tikki, katko, marjapussi, hertta, ramina, bridge ja preferenssi.
- tikki
- Yksi kierros, jonka aikana jokainen pelaaja lyö pöytään yhden kortin – korkein pyydettyä maata oleva kortti vie tikin. Tikki on myös yksinkertaisen kansanpelin nimi.
- tikkipeli
- Tikkejä pelaavien pelien perhe. Perustikkipeleissä ratkaisee tikkien määrä, pistetikkipeleissä tikkeihin kertyneiden korttien pisteet.
- valtti
- Maa, joka voittaa kaikki muut maat: pienikin valtti vie tikin isoltakin kortilta. Valtti kuuluu mm. marjapussiin, raminaan ja lyöntipeleihin – perustikissä ja katkossa valttia ei ole.
- maapakko
- Velvollisuus pelata samaa maata kuin tikin avauskortti, jos sitä kädessä on – eli maantuntopakko tai maan tunnustaminen. Lähes kaikkien tikkipelien perussääntö.
- valttipakko
- Velvollisuus pelata valttia, kun pyydettyä maata ei ole. Harvinainen sääntö tarot-pelien ulkopuolella; preferenssissä se on käytössä.
- ylimenopakko
- Velvollisuus lyödä pöydän korkein kortti yli, jos mahdollista. Sekin on harvinainen; katkon muunnelmissa sama sääntö kulkee nimellä yliottopakko.
- sakaaminen
- Väärää maata olevan, arvottoman kortin pelaaminen tikkiin, kun pyydettyä maata ei ole. Rommissa sakaaminen tarkoittaa kortin heittämistä poistopakkaan.
- pyytää maata
- Avata tikki: ensimmäinen kortti ”pyytää” maata, jota muiden on tunnustettava. Tikin pyytäminen-muunnelma on saanut sanasta nimensä.
- hertta rikottu
- Hertan rajoitus: herttatikkiä ei saa avata, ennen kuin joku on sakannut hertan toista maata olevaan tikkiin eli hertta on rikottu.
- pistekortit
- Kortit, joista jaossa lasketaan pisteet. Hertassa jokainen hertta on yhden ja patarouva 13 rangaistuspisteen arvoinen – yhteensä jaossa on 26 pistettä.
- puhallus
- Hertan täystyö eli läpilyönti: sama pelaaja kerää kaikki hertat ja patarouvan, jolloin hän ei saa pisteitä lainkaan mutta muille kirjataan 26.
- misääri
- Nurinkurinen peli, jossa tarkoituksena on olla ottamatta tikkejä. Preferenssin sopimusvaihtoehto; sama idea kääntää kasinon laistokasinoksi ja katkon laistokatkoksi.
- tarjous
- Ilmoitus siitä, mitä pelaaja tai pari sitoutuu tekemään. Bridgen ja preferenssin tarjouskierroksella korotetaan tai passataan; jos kaikki passaavat, puhutaan ympäripassauksesta.
- sitoumus
- Bridgen tarjouskierroksen lopputulos eli sopimus: korkeimman tarjouksen tehnyt pari lupaa ottaa tietyn määrän tikkejä, ja pelinviejä yrittää täyttää lupauksen.
- sangi
- Valtiton peli bridgessä (lyhenne NT). Sangisitoumuksessa tikin vie aina pyydetyn maan korkein kortti, koska valttia ei ole.
- kontra ja rekontra
- Bridgen kahdennus ja vastakahdennus: kontra korottaa vastustajan sitoumuksen panoksia, rekontra vastaa siihen. Puhekielessä kontra on myös donka.
- revokki
- Tikkipelien sääntörikkomus, jossa pelaaja jättää maan tunnustamatta, vaikka pyydettyä maata olisi kädessä – bridgessä tunnetaan myös muoto revohki.
- avioliitto
- Marjapussin ydin: saman maan kuningas ja rouva samassa kädessä. Ensimmäinen ilmoitettu avioliitto määrää valtin; yksinäinen kuningas tai rouva on puolikas avioliitto.
- pikkarainen
- Marjapussin myöhempi avioliitto: se tuo pisteen mutta ei enää vaihda valttia. Kutsutaan myös nimillä pikku ja pieni.
- matti
- Marjapussin laskusana: matti on ässä tai kymppi, ja jaon voittopiste ratkeaa sen mukaan, kumpi puoli keräsi enemmän matteja.
- viimeinen tikki
- Jaon viimeinen kierros. Katkossa se on ainoa tikki, josta saa pisteen – koko peli tunnetaan myös nimellä viimeinen tikki – ja marjapussissa siitä maksetaan piste.
- reissu Porvooseen
- Marjapussin lohduton käänne: jaossa ilman tikkejä jäänyt tekee ”reissun Porvooseen”, ja pistetili nollataan.
- leski
- Pöytään jaetut ylimääräiset kortit. Preferenssissä tarjouskierroksen voittaja nostaa lesken; marjapussissa kolmen pelaajan peliin jaetaan kolmen kortin leski eli pirunpakka.
- palaminen
- Raminan rangaistus: jakoon osallistunut pelaaja, joka ei saa yhtään tikkiä, palaa – hän menettää keräämänsä pisteet ja maksaa pottiin uuden merkin.
- potti
- Panospelin yhteiskassa. Raminassa koko peli pyörii potin ympärillä: ensimmäisenä kymmeneen pisteeseen ehtinyt vie potin.
- huilata
- Jättää jako väliin. Raminassa huonolla kädellä on usein viisaampaa huilata kuin ottaa palamisen riski.
- kakkossääntö
- Katkon lisäsääntöjen perhe, joka antaa kakkoselle bonusaseman. Kirjattuja versioita on useita, joten sääntö kannattaa sopia pöytäkohtaisesti ennen peliä.
Rommipelien termit
Rommipeleissä kerätään yhdistelmiä ja tyhjennetään käsi. Perheen tunnetuimmat edustajat ovat rommi, canasta ja shanghai.
- suora
- Vähintään kolme saman maan peräkkäistä korttia – toisilta nimiltään sarja tai värisuora. Ässä voi olla suoran pienin tai suurin kortti, mutta kulman yli (K-A-2) suora ei jatku.
- setti
- Kolme tai neljä samannumeroista korttia eri maista – eli ryhmä. Suora ja setti ovat rommin ja shanghain perusyhdistelmät.
- pöytäys
- Valmiin yhdistelmän lyöminen pöytään näkyville; verbinä pöydätä. Canastassa avauspöytäykselle on pisteminimi, joka kasvaa parin tuloksen mukana (15–120).
- avaaminen
- Pelaajan ensimmäinen pöytäys. Perusrommissa avaamiselle ei ole pistevaatimusta – netissä kiertävä 51 pisteen raja kuuluu Kalooki-muunnelmaan.
- lisäys
- Kortin lisääminen jo pöydättyyn yhdistelmään, omaan tai toisen pelaajan. Lisäykset nopeuttavat käden tyhjentämistä loppupelissä.
- villi kortti
- Canastan jokerit ja kakkoset eli apukortit, jotka korvaavat minkä tahansa kortin. Vastakohta on luonnollinen kortti.
- canasta
- Pelin nimikkoyhdistelmä: aito eli puhdas canasta koostuu pelkistä luonnollisista korteista ja tuo 500 pistettä, villejä sisältävä sekacanasta 300.
- lukittu pakka
- Canastan tilanne, jossa avopakan saa nostaa vain luonnollisella parilla. Pakan lukitsee villi kortti tai kääntökortiksi osunut punainen kolmonen; verkossa puhutaan myös jäädytetystä pakasta.
- punainen kolmonen
- Canastan bonuskortti: sata pistettä kappaleelta, jos parilla on jaon lopussa vähintään yksi pöytäys – muuten sata miinuspistettä. Musta kolmonen puolestaan estää seuraavaa pelaajaa nostamasta avopakkaa.
- lopettaminen
- Jaon päättäminen pelaamalla käsi tyhjäksi. Canastassa pelaaja voi kysyä partneriltaan lopettamisluvan (”Saanko lopettaa?”), ja suora lopettaminen yhdellä vuorolla tuo 200 pisteen bonuksen.
- miinuspisteet
- Jaon lopussa käteen jääneistä korteista kirjattavat rangaistuspisteet. Rommissa kalleimmaksi tulee käteen jäänyt jokeri (15 pistettä).
Kalastuspelien termit
Kalastuspeleissä pöydän kortteja napataan käsikorteilla omaan pinoon. Tunnetuimmat suomalaiset edustajat ovat kasino ja ryöstö.
- kalastuspeli
- Peliperhe, jossa pöydän avokortteja pyydystetään käsikorteilla. Kasino on suomalaisten kalastuspelien kuningas.
- napata, nappaus
- Viedä pöydän kortti tai kortteja omaan voittopinoon käsikortilla. Peruskasinossa nappaaminen on aina vapaaehtoista – vain laistokasinossa se on pakko.
- avokortit
- Pöydälle kuvapuoli ylöspäin jaetut kortit, joita jaon aikana kalastetaan.
- kaksoisarvot
- Suomalaisen kasinon ydin: samalla kortilla on eri arvo kädessä ja pöydällä. Esimerkiksi ässä on kädessä 14 ja pöydällä 1.
- mökki
- Kasinon piste siitä, että nappaa pöydän kaikki kortit yhdellä kortilla. Mökki merkitään kääntämällä kortti voittopinossa kuvapuoli ylöspäin – ja uusi mökki kaataa vastustajan merkitsemän mökin.
- iso kasino
- Ruutukymppi, pelin arvokkain kortti: kädessä 16, pöydällä 10 ja pisteissä 2.
- pikku kasino
- Patakakkonen: kädessä 15, pöydällä 2 ja pisteissä 1.
- laistokasino
- Kasino väärinpäin eli misäärikasino: pisteitä vältellään, ja vähiten kerännyt voittaa. Ratkaiseva ero on ottopakko – nappaavaa korttia ei saa jättää pöytään.
- ryöstää, ryöstö
- Toisen pelaajan pinon päällimmäisen kortin vieminen samanarvoisella käsikortilla – samannimisen pelin nimikkoliike.
- voittopino
- Pino, johon napatut kortit kerätään ja josta jaon pisteet lasketaan. Ryöstössä oma pino on avoin, ja sen päällimmäinen kortti on aina ryöstettävissä.
Pelaajaroolit ja tittelit
Kuka jakaa, kuka aloittaa – ja millä nimellä häviäjää milloinkin kutsutaan.
- jakaja
- Kortit jakava pelaaja; vuoro kiertää yleensä jako kerrallaan. Ryöstössä pätee vanha sääntö ”häviäjä tekee työt”: edellisen jaon häviäjä sekoittaa ja jakaa.
- etukäsi, etumies
- Jakajasta seuraava pelaaja, joka pelaa tai tarjoaa ensimmäisenä. Termi kulkee tikkipeleistä sikoihin asti.
- pelinviejä
- Sitoumuksen pelaava pelaaja bridgessä ja preferenssissä. Ei sama asia kuin jakaja, vaikka netin ohjeissa nämä usein sekoitetaan.
- lepääjä
- Bridgen pelinviejän pari, jonka kortit avataan pöytään pelattaviksi – englanniksi dummy, puhekielessä myös pöytä.
- puolustaja
- Sitoumusta vastaan pelaava pari bridgessä ja preferenssissä; lyöntipeleissä puolustaja on se, jonka on kaadettava hyökkäysten kortit.
- hyökkääjä
- Lyöntipelin kortteja lyövä osapuoli. Moskassa kaikki hyökkäävät vuorollaan yhtä puolustajaa vastaan.
- pankkiiri
- Ventin jakaja, jota vastaan kaikki muut pelaavat. Jos pankkiiri menee yli, sanotaan että ”peli menee metsään”.
- puolue
- Canastan pelipari eli oma puoli; verkkoteksteissä myös joukkue tai pari.
- aasi
- Aasi-pelin häviäjä: se, joka nostaa peukalonsa viimeisenä. Pidemmässä muodossa häviöistä kerätään kirjaimet A-A-S-I, ja sanan koonnut on koko pelin lopullinen aasi.
- sika
- Sikojen häviäjä – viimeiseksi kortteineen jäänyt ”kruunataan siaksi”.
- moska
- Moskan hävinneen titteli: viimeiseksi kortteineen jäänyt on pelin moska. Arkikielessä sana tarkoittaa roskaa tai tohjoa.
- koira
- Koira-pelin häviäjä – ”jäädä koiraksi”. Sama peli tunnetaan myös nimillä myllymatti ja Napoleonin koira.
- Musta Pekka
- Parittomaksi jäävä kortti ja sen käteen jättäneen häviäjän titteli samannimisessä pelissä: ”jäädä Pekaksi”. Sanonta ”jäädä musta pekka käteen” on lähtöisin juuri tästä pelistä.
Synonyymitaulukko
Sama asia, monta nimeä. Taulukko kokoaa yleisimmät rinnakkaisnimet ja kertoo, missä peleissä ne kuulee.
| Termi | Synonyymit | Missä käytetään |
|---|---|---|
| avopakka | poistopakka, poistopino, keskipino | rommi, canasta, shanghai, stressi |
| nostopakka | oma pakka | stressi, lännen nopein |
| suora | sarja, värisuora | rommi, shanghai |
| setti | ryhmä | rommi |
| maapakko | maantuntopakko, maan tunnustaminen | tikkipelit yleisesti |
| etukäsi | etumies | tikki, katko, sika, preferenssi |
| puhallus | läpilyönti | hertta |
| läpsäisy | läpsy | läpsy, stressi |
| seiska (peli) | lappu, ruotsalainen rommi | seiska |
| Lännen nopein (peli) | Stressi, Speed | lännen nopein, stressi |
| tukos | lukkotilanne, pattitilanne, jumi | stressi, lännen nopein |
| laistokasino | misäärikasino | kasino |
| villi kortti | apukortti | canasta |
| aito canasta | puhdas eli punainen canasta | canasta |
| sekacanasta | musta canasta | canasta |
| lukittu pakka | jäädytetty pakka | canasta |
| leski | pirunpakka | preferenssi, marjapussi |
| lepääjä | dummy, pöytä | bridge |
| sangi | valtiton peli, NT | bridge |
| kontra | kahdennus, donka | bridge |
| katko (peli) | viimeinen tikki | katko |
| koira (peli) | myllymatti, Napoleonin koira | koira |
| pankkiiri | jakaja | ventti |
| aasi (peli) | peukkuaasi, aasipeli | aasi |
| Musta Pekka (peli) | Pekka, Pekka-peli | musta pekka |
Puuttuuko termi? Jokaisen pelin omalta sivulta löytyy tarkempi sääntökohtainen sanasto – katso kaikki pelit.