Seiska-korttipelin säännöt

Pelin tavoite

Seiskan tavoite on päästä ensimmäisenä eroon kaikista käsikorteistaan. Kortit lyödään yhteiseen lyöntipinoon yksi vuoro kerrallaan, ja pinoon kelpaa aina kortti, joka on samaa maata tai samaa arvoa kuin pinon päällimmäinen. Pelin nimikortti eli seiska on jokeri: sen lyöjä määrää, mitä maata seuraavaksi pelataan.

Jako päättyy heti, kun ensimmäinen käsi tyhjenee – tyhjentäjä on voittaja. Yksittäinen jako on nopea, joten samalla istumalla pelataan yleensä useampi. Pidempään sarjaan sopii pistelaskuversio, jossa käteen jääneet kortit tuovat virhepisteitä. Luonteeltaan seiska on samaa karistuspelien jatkumoa kuin paskahousu: kevyt, nopea ja sopivan ilkeä.

Valmistelu ja jako

Seiskaa pelataan 2–7 pelaajan porukalla tavallisella 52 kortin pakalla ilman jokereita. Kuudella tai useammalla pelaajalla sekoitetaan kaksi pakkaa yhteen, jotta kortit riittävät.

1. Sekoita pakka ja jaa jokaiselle seitsemän korttia – tästä peli on saanut nimensä.
2. Loput kortit jäävät pöydälle nostopakaksi kuvapuoli alaspäin.
3. Käännä nostopakan päällimmäinen kortti pakan viereen lyöntipinon pohjaksi.
4. Jos aloituskortiksi kääntyy seiska, sekoita se takaisin pakkaan ja käännä uusi kortti.
5. Aloittajasta ja kiertosuunnasta ei ole yhtä kirjattua sääntöä – sopikaa ne samalla, kun sovitte muut pöytäkohtaiset kohdat.

Kukin järjestää korttinsa käteensä maittain – seiskassa käsi elää koko ajan, joten järjestys nopeuttaa peliä huomattavasti.

Pelin kulku: maa tai arvo

Vuorollaan pelaaja lyö lyöntipinoon kortin, joka sopii päällimmäiseen korttiin maan tai arvon puolesta. Jos pinon päällä on herttaysi, siihen käy mikä tahansa hertta tai minkä tahansa maan ysi – tai seiska, jolla maa vaihdetaan.

• Useampi kortti kerralla. Saman arvon kortteja saa lyödä samalla vuorolla useita: jos pinon päällä on ysi, voit lyödä kerralla vaikka kolme ysiä eri maista. Päällimmäiseksi jäänyt kortti määrää, mihin seuraavan pelaajan on vastattava.
• Jos et voi pelata, nosta. Nosta nostopakasta kortteja yksi kerrallaan, kunnes saat pelattavan kortin – yleisimmän säännön mukaan enintään kolme. Jos mikään nostetuista ei kelpaa, sano ”ohi”, ja vuoro siirtyy seuraavalle. Osa pöydistä pelaa viiden noston rajalla – katso sääntöerot.
• Nostaa saa myös vapaaehtoisesti. Kelpaavaa korttia ei ole pakko lyödä: voit nostaa taktisista syistä, esimerkiksi kun et halua avata vastustajalle sopivaa maata.

Erikoiskortit: seiska, ässä ja lappu-huuto

Seiska vaihtaa maata. Seiskan lyöjä ilmoittaa ääneen, mitä maata seuraavaksi pelataan – ”ruutua!” – ja seuraavan pelaajan on vastattava ilmoitettuun maahan. Jokeri on pelin arvokkain kortti, ja koko pelin taktiikka rakentuu sen ajoituksen ympärille. Siitä, saako seiskan lyödä toisen seiskan päälle, on kaksi koulukuntaa – sopikaa linja ennen jakoa (katso sääntöerot).

Ässä nostattaa muita. Yleisimmän säännön mukaan ässän lyöminen panee kaikki muut pelaajat nostamaan pakasta yhden kortin. Noston voi kuitenkin torjua peittämällä ässän saman maan kortilla – silloin velvoite raukeaa. Toisessa sääntölinjassa ässä kohdistuu vain seuraavaan pelaajaan, joka nostaa kolme korttia.

”Lappu!” – viimeisen kortin huuto. Kun kädessäsi on enää yksi kortti, sinun on huudettava ”lappu”. Jos huuto unohtuu ja joku muu huomaa sen ennen seuraavaa vuoroasi, nostat rangaistukseksi viisi korttia. Huuto on sama vakuutus kuin UNO-huuto erikoispakkapeleissä, ja sama sana on myös koko pelin toinen nimi: seiskaa kutsutaan myös lapuksi. Osassa pöytiä viimeisestä kortista huudetaan ”seiska”.

Esimerkkikierros

Neljä pelaajaa, lyöntipinon päällä patakymppi. Näin vuorot voivat edetä:

1. Anni lyö patakolmosen – sama maa käy aina.
2. Eetulla ei ole pataa eikä kolmosta. Hän nostaa pakasta: ensimmäinen kortti ei kelpaa, mutta toinen on herttakolmonen – sama arvo, ja hän lyö sen heti.
3. Salla lyö kerralla kaksi kuningasta, hertan ja ristin – useamman saman arvon kortin saa purkaa yhdellä vuorolla. Päällimmäiseksi hän jättää ristikuninkaan.
4. Villen käsi on täynnä ruutua. Hän lyö ristikuninkaan päälle seiskan ja sanoo ”ruutua”.
5. Annilla ei ole ruutua eikä seiskaa. Kolme nostoa, mikään ei kelpaa – ”ohi”.
6. Eetu lyö ruutuässän: muut nostavat pakasta kortin. Eetulle jää käteen yksi kortti, ja hän muistaa huutaa ”lappu!”.
7. Kun vuoro palaa Eetulle ja viimeinen kortti sopii pinoon, jako päättyy Eetun voittoon.

Esimerkistä näkyy pelin rytmi: käsi kevenee harppauksin, kun parit ja kolmoset lähtevät kerralla, mutta väärään maahan jumiutunut pelaaja voi joutua nostamaan monta vuoroa peräkkäin.

Pelin päättyminen ja pisteet

Jako päättyy, kun ensimmäinen pelaaja pääsee eroon viimeisestä kortistaan – hän voittaa. Kevyessä seurapelissä tämä riittää: sekoitetaan ja jaetaan uudelleen.

Pidempään sessioon sopii vakiintunut pistelaskuversio:

• Jaon päätyttyä muut laskevat käteen jääneet korttinsa virhepisteiksi.
• Kortit lasketaan arvonsa mukaan, mutta kaksi korttia on erityisen kalliita: ässä 14 pistettä ja seiska 25 pistettä.
• Sarjaa pelataan, kunnes sovittu raja – yleensä 100 tai 150 pistettä – tulee täyteen; pienimmillä pisteillä selvinnyt voittaa sarjan.

Seiskan kova hinta luo pelin herkullisimman jännitteen: jokeri on kädessä paras kortti, mutta käteen jääneenä kallein. Loppupelissä jokaisen on päätettävä, säästääkö seiskan ratkaisuun vai pelaako sen pois varmuuden vuoksi.

Muunnelmat ja sääntöerot

Seiskaa pelataan joka pöydässä hieman eri säännöillä, eikä yhtä ”virallista” versiota ole. Nämä kohdat kannattaa sopia ääneen ennen ensimmäistä jakoa:

Sopikaa ennen peliä: viisi yleisintä kiistakohtaa

• Seiska seiskan päälle? Yksi linja kieltää seiskan lyömisen toisen seiskan päälle, toinen sallii seiskan milloin vain. Molemmat ovat aitoja suomalaisia sääntölinjoja.
• Nostoraja: kolme vai viisi? Yleisin raja on kolme korttia, osa pelaa viidellä, ja moni pöytä sopii rajan väliltä 3–5 ennen peliä.
• Ässän vaikutus. Joko kaikki muut nostavat yhden kortin (ja noston voi torjua peittämällä ässän saman maan kortilla) tai vain seuraava pelaaja nostaa kolme.
• Huudetaanko ”lappu” vai ”seiska”? Viimeisen kortin varoitushuuto vaihtelee pöydittäin – rangaistus unohduksesta on sama.
• Saako seiskan jättää viimeiseksi kortiksi? Osa ohjeista kieltää jaon päättämisen seiskaan; tämä on harvinaisempi lisäsääntö, joka mainitaan vain yksittäisissä lähteissä.

Bartok – voittaja keksii uuden säännön

Kokeneen porukan muunnelma: jaon voittaja keksii seuraavaan jakoon yhden uuden säännön, ja säännöt kasautuvat jako jaolta. Mau-Mau-perinteessä uusia sääntöjä ei edes kerrota ääneen, vaan ne oppii rikkomalla niitä – rangaistusnostot toimivat opettajana. Sopii illanistujaisiin, joissa nauru painaa enemmän kuin voitto.

Kansainväliset serkut

Seiska kuuluu maailman tunnetuimpaan karistuspelien perheeseen. Amerikkalaisessa Crazy Eightsissa jokerikortti on kahdeksikko, samoin Ruotsin Vändåttassa, ja samaan sukuun kuuluu myös Mau-Mau. Jos UNO on tuttu, seiskan idea aukeaa hetkessä: maa maahan, arvo arvoon ja jokeri vaihtaa maata – pelivälineenä vain tavallinen pakka erikoispakan sijasta.

Seiska, ristiseiska vai läpsy?

Nimi ”seiska” aiheuttaa enemmän sekaannusta kuin yksikään toinen suomalainen pelinimi – hakukoneessa sana tuo ensimmäisenä vastaan iltapäivälehden. Korttipelejä nimen takana on kolme, ja ne ovat kokonaan eri pelejä:

• Seiska (tämä sivu) on karistuspeli: seitsemän kortin käsi, lyönnit maan tai arvon mukaan, seiska jokerina. Tunnetaan myös nimillä lappu ja ruotsalainen rommi – nimestä huolimatta se ei ole rommipeli, sillä sarjoja ei kerätä.
• Ristiseiska on latomispeli: koko pakka jaetaan, ristin seiska avaa pelin ja kortit ladotaan pöytään maariveiksi seiskoista ylös- ja alaspäin. Yhteistä on vain seiskojen keskeinen rooli.
• Läpsy on reaktiopeli: kortteja käännetään yhteiseen kasaan, ja kun kaksi saman arvon korttia osuu päällekkäin, kasaa läpsäistään – nopein eli alimmainen käsi saa koko kasan itselleen. Tavoitekin on päinvastainen: läpsyssä kaikki kortit yritetään kerätä itselle, seiskassa niistä hankkiudutaan eroon. Seiska ja läpsy niputetaan usein samaan hengenvetoon, mutta ne ovat kaksi eri peliä.

Kun etsit sääntöjä netistä, käytä siis hakusanaa ”seiska korttipeli” – ja tarkista ensin, kummasta seiskasta ohje puhuu.

Strategia ja vinkit

• Säästä seiskat. Älä polta jokeria, kun tavallinenkin kortti kelpaa. Seiskan paras hetki on, kun kätesi on jumissa yhdessä maassa – tai kun vastustajalla on lappu ja haluat kääntää pelin maahan, jota hänellä tuskin on.
• Pura parit ja kolmoset. Useamman saman arvon kortin lyönti kerralla on nopein tapa keventää kättä. Pidä parit koossa äläkä riko niitä yksittäisiin lyönteihin.
• Seuraa nostoja. Kun vastustaja nostaa kolme korttia ruudun kohdalla ja sanoo ”ohi”, tiedät, että ruutu on hänelle myrkkyä – syötä sitä maata niin pitkään kuin voit.
• Käytä vapaaehtoista nostoa. Joskus kannattaa nostaa, vaikka kelpaava kortti olisi kädessä – esimerkiksi silloin, kun ainoa pelattava korttisi avaisi vastustajan vahvan maan.
• Pistepelissä isot pois ajoissa. Jos jako näyttää häviöltä, hankkiudu ässistä ja ylimääräisistä seiskoista eroon ennen kuin joku huutaa lappua – 25 pisteen seiska kädessä jaon lopussa on sarjan kallein virhe.
• Muista huuto. Viiden kortin rangaistus vie voittoaseman hetkessä. Sano ”lappu” samalla, kun lyöt toiseksi viimeisen korttisi – silloin se ei unohdu.

Aloittelijan yleisimmät virheet

• Lappu-huuto unohtuu. Yleisin ja kallein virhe: viisi rangaistuskorttia juuri, kun voitto oli käden ulottuvilla.
• Seiska tuhlataan heti. Aloittelija lyö jokerin ensimmäisessä sopivassa välissä; kokenut pelaaja istuu sen päällä ratkaisuhetkeen asti – ja luopuu siitä pistepelissä ajoissa, jos jako kääntyy tappiolle.
• Ristiseiskan säännöt sekoittuvat. Samanniminen sukulaispeli saa aloittelijan latomaan rivejä pöytään. Seiskassa on yksi lyöntipino – ei rivejä.
• Kiistakohtia ei sovita etukäteen. Riita siitä, saako seiskan lyödä seiskan päälle, keskeyttää jaon varmemmin kuin yksikään huono kortti. Viiden kohdan sopimuslista on yllä.
• Nostorajaa ei lasketa. Innokas pelaaja nostaa pakasta neljännen ja viidennen kortin, vaikka pöydän raja on kolme. Nosta yksi kerrallaan ja laske ääneen.

Kahdestaan, lasten kanssa ja isolla porukalla

Kahdestaan seiska toimii perussäännöillä sellaisenaan – siksi se on yksi parhaista kahden pelaajan korttipeleistä. Kaksinpelissä ässän nostosääntö kohdistuu aina vastustajaan, ja seiskan ajoituksesta tulee suoraa kaksinkamppailua.

Lasten kanssa peliä kannattaa keventää: jättäkää ässäsääntö ja pisteenlasku pois ja pelatkaa pelkällä ytimellä – maa, arvo ja maata vaihtava seiska. Sääntöjen ydin on niin yksinkertainen, että seiska on monen perheen ensimmäinen ”oikea” korttipeli. Lisää samantasoisia löydät helppojen korttipelien listalta.

Isolla porukalla – kuusi tai seitsemän pelaajaa – sekoittakaa kaksi pakkaa yhteen. Kahden pakan pelissä seiskoja on kahdeksan, joten maa vaihtuu tiuhaan ja jaot pysyvät vauhdikkaina, vaikka kädet välillä paisuvat nostoista.

Historia ja nimet

Seiska on suomalainen versio maailman tunnetuimmasta karistuspeliperheestä, jonka amerikkalainen kantamuoto Crazy Eights vakiintui 1930-luvulla – perheen juuria on jäljitetty aina 1600-luvun ranskalaisiin peleihin asti. Suomeen peli näyttää tulleen Ruotsin kautta: läntinen sukulainen Vändåtta on ollut Ruotsissa pelipöydissä 1950-luvulta lähtien, ja pelin vanha suomalainen nimi ruotsalainen rommi kertoo tuloreitistä suoraan.

Suomalainen erikoisuus on jokerikortin vaihtuminen: siinä missä muu maailma pelaa kahdeksikoilla, meillä maata vaihtaa seiska – ja koko peli sai nimensä sen mukaan. Toinen kotimainen nimi on lappu – sama sana, joka huudetaan varoitukseksi viimeisestä kortista. Muut korttitermit selityksineen löydät sanastostamme.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on seiska korttipelinä?

Seiska on tavallisella 52 kortin pakalla pelattava karistuspeli, jossa jokainen saa seitsemän korttia ja kortteja lyödään pinoon maan tai arvon mukaan. Seiskat ovat pelin jokereita: niillä vaihdetaan maata. Ensimmäisenä korteistaan eroon päässyt voittaa. Peli tunnetaan myös nimillä lappu ja ruotsalainen rommi.

Montako korttia seiskassa jaetaan?

Jokaiselle pelaajalle jaetaan seitsemän korttia – siitä peli on saanut nimensä. Loput kortit jäävät nostopakaksi, ja sen päällimmäinen kortti käännetään lyöntipinon pohjaksi. Jos aloituskortiksi kääntyy seiska, se sekoitetaan takaisin pakkaan. Kuudella tai useammalla pelaajalla käytetään kahta pakkaa.

Mitä seiska-kortti tekee pelissä?

Seiska on pelin jokeri: sen lyöjä ilmoittaa, mitä maata seuraavaksi pelataan. Hyvin ajoitettu seiska kääntää pelin juuri siihen maahan, jota omassa kädessä on eniten. Pistelaskuversiossa käteen jäänyt seiska on kallis – peräti 25 pistettä.

Saako seiskan lyödä seiskan päälle?

Tästä on kaksi vakiintunutta linjaa: yhden mukaan seiskaa ei saa lyödä toisen seiskan päälle, toisen mukaan seiskan voi lyödä milloin vain. Kumpikin tapa on käytössä suomalaisissa pöydissä, joten linja kannattaa sopia ääneen ennen ensimmäistä jakoa.

Mitä tapahtuu, jos et voi pelata korttia?

Nostat nostopakasta kortteja yksi kerrallaan, kunnes saat pelattavan kortin – yleisimmän säännön mukaan enintään kolme. Jos mikään nostetuista ei kelpaa, sanot ”ohi” ja vuoro siirtyy seuraavalle. Osassa pöytiä nostoraja on viisi, joten myös raja kannattaa sopia etukäteen.

Mitä ässä tekee seiskassa?

Yleisimmän säännön mukaan ässän lyöminen panee muut pelaajat nostamaan pakasta yhden kortin. Noston voi torjua peittämällä ässän saman maan kortilla. Toisessa versiossa vain seuraava pelaaja nostaa – mutta kolme korttia. Sopikaa versio ennen peliä.

Mikä on lappu?

Kun kädessä on enää yksi kortti, pelaajan on huudettava ”lappu!”. Jos huuto unohtuu ja joku huomaa sen, rangaistuksena nostetaan viisi korttia. Lappu on myös koko pelin toinen nimi, ja osassa pöytiä viimeisestä kortista huudetaan lapun sijasta ”seiska”.

Onko seiska sama peli kuin ristiseiska tai läpsy?

Ei ole. Ristiseiskassa kortteja ei lyödä pinoon vaan ladotaan pöytään maariveiksi seiskoista alkaen. Läpsy taas on reaktiopeli, jossa kasaa läpsäistään kahden saman arvon kortin osuessa päällekkäin ja tavoitteena on kerätä kaikki kortit. Kolme eri peliä – vain nimet menevät sekaisin.

Miten seiskan pisteet lasketaan?

Peruspelissä pisteitä ei tarvita: ensimmäisenä korteistaan eroon päässyt voittaa jaon. Pidempään sessioon sopii pistelaskuversio: käteen jääneet kortit tuovat virhepisteitä arvonsa mukaan, ässä 14 ja seiska 25. Sarjaa pelataan, kunnes sovittu raja – yleensä 100–150 pistettä – tulee täyteen.

Kokeile myös näitä

• Ristiseiska 3–8 pelaajaa · helppo
• Läpsy 2–8 pelaajaa · helppo
• Sika 2–8 pelaajaa · helppo
• Rommi 2–6 pelaajaa · helppo