Viisisataan säännöt
Viisisataa eli 500 on tarjoustikkipeli, jossa jaosta huudetaan sopimus ja jokeri sekä jätkät nousevat pelin korkeimmiksi valteiksi. Peli on euchren ja tarjousvistin risteytys, ja sitä pelataan erityisellä 500-pakalla kolmesta kuuteen pelaajaan. Tämä opas käy läpi pakan, valttijärjestyksen, tarjoamisen, lesken ja koko pistetaulukon – 500 pisteeseen asti.
Huom: tämä sivu käsittelee viisisataan tikkipeliä. Älä sekoita sitä viisisataa-rommiin (500 Rummy), joka on eri peli: siinä kerätään sarjoja ja tavoitellaan 500:aa pistettä meldeillä.
| Pelaajia | 3–6 (klassikko 3; myös 4 pareina) |
|---|---|
| Pakka | 500-pakka + jokeri (43 korttia neljälle) |
| Korkeimmat kortit | Jokeri, valttijätkä, saman värinen jätkä |
| Tarjous | Väh. 6 tikkiä + valtti tai ei valttia |
| Tavoite | 500 pistettä – 500 miinuksella häviää |
| Peliperhe | Tikkipelit (euchre + tarjousvisti) |
Pelin tavoite
Viisisataassa jaosta käydään ensin tarjouskauppa: pelaajat huutavat vuorotellen, montako tikkiä he lupaavat ottaa ja millä valtilla. Korkeimman tarjouksen tehnyt pelaaja – pelinvieja – yrittää täyttää sopimuksensa, ja vastustajat yrittävät estää sen. Onnistuminen tuo pisteitä taulukon mukaan, epäonnistuminen vie saman verran miinukselle.
Nimensä mukaisesti peliä pelataan 500 pisteeseen: ensimmäisenä siihen yltävä puoli voittaa. Kääntöpuoli on yhtä ankara – 500 pistettä miinukselle pudonnut puoli häviää pelin saman tien. Peli on siis yhtä paljon riskinhallintaa kuin tikkien keräämistä: liian rohkea sopimus voi romahduttaa pistetilin nopeasti.
500-pakka pelaajamäärän mukaan
Viisisataassa käytetään erityistä 500-pakkaa, jonka koko sovitetaan pelaajamäärään niin, että kortit menevät tasan ja leskeen jää kolme korttia. Mukana on aina yksi jokeri, ja ässä on korkein tavallinen kortti.
| Pelaajia | Kortteja | Kokoonpano |
|---|---|---|
| 3 | 33 | Kortit 7–A joka maassa (32) + jokeri |
| 4 | 43 | Kortit 5–A joka maassa (40) + punaiset neloset (2) + jokeri |
| 5 | 53 | Täysi 52 kortin pakka + jokeri |
Yleisin verkossa kuvattu muoto on neljän pelaajan 43 kortin pakka: tavallisesta pakasta poistetaan kaikki kakkoset, kolmoset ja mustat neloset, jolloin jäljelle jää 40 korttia, kaksi punaista nelosta ja jokeri. Näin jokainen saa 10 korttia ja kolme jää leskeen. Maat ovat tutut: pata (♠), risti (♣), ruutu (♦) ja hertta (♥).
Valttijärjestys: jokeri ja jätkät
Viisisataan sydän on sen euchresta peritty valttijärjestys. Ei-valttimaissa kortit ovat tavallisessa järjestyksessä ässä korkeimpana. Valttimaassa järjestys menee kuitenkin uusiksi, ja kaksi jätkää nousee tavallista arvoaan korkeammalle:
Ylhäältä alas: jokeri › valttijätkä (right bower) › saman värinen jätkä (left bower) › valttiässä › kuningas › rouva › kymppi … Left bower siirtyy siis omasta maastaan valttiin – yllä ruudun jätkä pelaa herttana. Tämä on aloittelijoiden yleisin kompastuskohta.
Jako ja leski
- Jakaja jakaa jokaiselle 10 korttia, tavallisesti erissä (esimerkiksi 3 + 4 + 3).
- Ensimmäisten korttien jälkeen pöydän keskelle jaetaan kolme korttia kuvapuoli alaspäin – leski.
- Tarjouskauppa käydään (katso alla). Tarjouksen voittanut pelinviejä ottaa lesken käteensä.
- Pelinviejä tiputtaa kädestään kolme korttia kuvapuoli alaspäin pois pelistä – niin käteen jää taas 10 korttia.
Leski on pelinviejän etu: sen kolmella kortilla voi vahvistaa valttia tai päästä eroon heikoista maista ennen tikkien pelaamista. Kolmen pelaajan pelissä ja ilman jokeria leski on osassa lähteitä vain kaksi korttia – sopikaa pöytäkunnan tapa.
Tarjoaminen ja misääri
Tarjouskaupassa pelaajat huutavat vuorotellen sopimuksia, alkaen tavallisesti jakajan vasemmalta. Tarjous on tikkimäärä (vähintään 6) ja valtti tai ”ei valttia”, esimerkiksi ”kuusi herttaa” tai ”seitsemän ilman valttia”. Jokaisen uuden tarjouksen on oltava pistetaulukon mukaan edellistä arvokkaampi, ja passaaminen on lopullista – passannut ei palaa tarjoamaan. Korkeimman tarjouksen tehnyt saa valttinsa ja aloittaa pelin.
Tavallisten tarjousten lisäksi on kaksi erikoishuutoa:
- Misääri. Pelinviejä lupaa olla ottamatta yhtään tikkiä. Misääri pelataan aina ilman valttia, ja se on arvoltaan 250 pistettä.
- Avomisääri. Sama lupaus, mutta pelinviejä levittää korttinsa pöydälle näkyviin ennen pelaamista. Se on tarjousten arvokkain huuto, arvoltaan 500 (osassa lähteistä 520) pistettä.
Pelin kulku
Pelinviejä aloittaa ensimmäisen tikin lyömällä yhden kortin. Muut pelaavat vuorollaan myötäpäivään yhden kortin kukin. Pelaamista ohjaa maantuntopakko: aloitusmaata on pakko tunnustaa, jos sitä on kädessä. Jos aloitusmaata ei ole, saa lyödä valttia tai skata minkä tahansa muun kortin.
Tikin voittaa korkein valtti, tai jos valttia ei ole lyöty, aloitusmaan korkein kortti. Voittaja kerää tikin ja aloittaa seuraavan. Kun kaikki kymmenen tikkiä on pelattu, lasketaan, saiko pelinviejä lupaamansa määrän. Tikkipelien perustermit voi kerrata sanastosta.
Jokerin erikoissäännöt
Jokeri on pelin arvokkain kortti ja samalla sääntöpähkinä:
- Valttisopimuksessa jokeri on korkein valtti – korkeampi kuin valttijätkä – ja voittaa minkä tahansa tikin.
- Ilman valttia -sopimuksessa jokeri on koko pelin ylin kortti. Sillä aloittava pelaaja nimeää maan, jota muiden on tunnustettava; jokeri toimii silloin kyseisen maan korkeimpana korttina.
- Jokeria ei voi säästää loputtomiin: kun jotakin sivumaata on johdettu, jokerilla ei saa tunnustaa sitä maata, jos kädessä on sen maan kortti – jokerin saa silloin lyödä vasta maattomana. Valttisopimuksessa jokeri on kuitenkin valttia, joten valtin johtoon sen saa aina pelata normaalisti.
Pistetaulukko
Sopimuksen arvo määräytyy tikkimäärän ja valtin mukaan. Maat kulkevat halvimmasta kalleimpaan: pata, risti, ruutu, hertta ja ei valttia. Onnistunut sopimus tuo taulukon arvon plussana, epäonnistunut saman verran miinuksena, ja vastustajat saavat 10 pistettä jokaisesta ottamastaan tikistä.
| Tikkiä | Pata ♠ | Risti ♣ | Ruutu ♦ | Hertta ♥ | Ei valttia |
|---|---|---|---|---|---|
| 6 | 40 | 60 | 80 | 100 | 120 |
| 7 | 140 | 160 | 180 | 200 | 220 |
| 8 | 240 | 260 | 280 | 300 | 320 |
| 9 | 340 | 360 | 380 | 400 | 420 |
| 10 | 440 | 460 | 480 | 500 | 520 |
Erikoishuudot: misääri 250 ja avomisääri 500 (osa lähteistä 520). Taulukko on niin sanottu Avondale-asteikko, jossa pata on halvin ja hertta kallein valtti. Osa suomalaisista sivustoista esittää maat käänteisessä järjestyksessä (risti halvimpana), mutta historiallisesti oikea 500-järjestys on pata alimpana ja hertta ylimpänä – tämän taulukon mukaisesti.
Peli päättyy, kun jompikumpi puoli saavuttaa 500 pistettä. Jos molemmat ylittäisivät 500 samalla jaolla, voittaa sopimuksen tehnyt pelinviejä. 500 pistettä miinukselle pudonnut puoli häviää pelin välittömästi.
Muunnelmat ja 500-rommi
Misäärin paikka ja pistekatto
Pöytäkunnat sijoittavat misäärin tarjousasteikolle hieman eri tavoin, ja joissakin ohjeissa peli pelataan 500:n sijaan esimerkiksi 400 pisteeseen. Amerikkalaisessa yhden kierroksen versiossa tarjouskauppa käydään vain kerran. Sopikaa käytettävä versio ennen peliä.
Viiden ja kuuden pelaajan peli
Viidellä pelaajalla pelinviejä nimeää kortin, jonka haltija on hänen salainen kumppaninsa kyseisen jaon ajan. Kuudelle tarvitaan laajennettu pakka, ja peli on selvästi harvinaisempi.
Älä sekoita: 500-rommi
Nimellä ”viisisataa” tai ”500” kulkee myös aivan eri peli, 500-rommi (500 Rummy). Se on rommipeli, jossa kerätään sarjoja ja ryhmiä ja tavoitellaan 500:aa pistettä meldeillä – ei tikkejä eikä tarjouksia. Jos etsit sarjanmuodostuspeliä, katso rommipelimme kuten rommi ja canasta.
Strategia ja vinkit
- Laske jätkät ja jokeri. Valttimaassa on kolme ylivoimaista korttia (jokeri ja kaksi jätkää) tavallisten yläkorttien lisäksi – arvioi kätesi vahvuus niiden mukaan, älä pelkkien ässien.
- Käytä leski taktisesti. Pelinviejänä tiputa lyhyt sivumaa kokonaan pois, jotta pääset trumppaamaan sitä maata heti.
- Muista left bower. Valtteja on yksi enemmän kuin luulet: saman värinen jätkä siirtyy valttiin. Vastustajana varo antamasta sitä huomaamatta.
- Älä ylihuuda. Epäonnistunut sopimus vie pisteet miinukselle ja antaa vastustajille 10 per tikki – kaksinkertainen menetys. Huuda vain se, minkä käsi kantaa.
- Vastusta misääriä hyökkäämällä. Misääriä vastaan pelataan matalia kortteja ja pakotetaan pelinviejä ottamaan tikki – yksikin riittää kaatamaan hänet.
- Pidä kirjaa 500:sta. Loppusuoralla laske, viekö sopimus sinut tai vastustajan yli 500:n – joskus kannattaa mieluummin estää kuin kerätä.
Historia
Viisisataa syntyi Yhdysvalloissa 1900-luvun alussa: sen kehitti United States Playing Card Company noin vuonna 1904 tekemään bridgeä nopeamman ja kolmelle sopivan pelin. Peli on euchren ja tarjousvistin risteytys – jätkävaltit ja jokeri periytyvät euchresta, tarjouskauppa ja pistelasku tarjousvististä.
Vaikka peli on amerikkalaista alkuperää, siitä tuli erityisen suosittu Australiassa ja Uudessa-Seelannissa, joissa sitä pidetään käytännössä kansallispelinä. Suomeen viisisataa on kulkeutunut nimellä ”500” ja ”viisisataa”, ja se elää tikkipelien harrastajien parissa. Muita tikkipelejä löydät korttipelien etusivulta – katso myös suomalainen paritikkipeli marjapussi ja valtiton tuppi.
Usein kysytyt kysymykset
- Mikä peli viisisataa eli 500 on?
- Viisisataa on tarjoustikkipeli, joka on euchren ja tarjousvistin risteytys. Sitä pelataan erityisellä 500-pakalla, jossa on mukana yksi jokeri, ja pelaajat huutavat jaosta sopimuksen: montako tikkiä he lupaavat ottaa ja millä valtilla. Peli päättyy, kun jompikumpi puoli saavuttaa 500 pistettä.
- Onko 500-korttipeli sama kuin 500-rommi?
- Ei ole. Tämä sivu käsittelee viisisataan tikkipeliä, joka on selvästi yleisin merkitys haulle "500 korttipeli". Viisisataa-rommi eli 500 Rummy on aivan eri peli: siinä kerätään sarjoja ja ryhmiä ja tavoitellaan 500 pistettä meldeillä. Nimien samankaltaisuus sekoittaa hakutuloksia usein.
- Millainen pakka viisisataassa tarvitaan?
- Erityinen 500-pakka, jonka koko riippuu pelaajamäärästä: kolmelle 33 korttia (7–A joka maassa plus jokeri), neljälle 43 korttia (5–A joka maassa, punaiset neloset ja jokeri) ja viidelle koko 52 kortin pakka jokerilla eli 53 korttia. Ässä on aina korkein, jokeri erikoiskortti.
- Mitkä ovat viisisataan valtit eli bowerit?
- Valttimaassa järjestys muuttuu kuten euchressa. Ylin kortti on jokeri, sitten valttijätkä eli oman maan jätkä (right bower), sitten saman värinen toinen jätkä (left bower) ja vasta niiden jälkeen valttiässä, kuningas ja niin edelleen. Esimerkiksi hertta valttina: jokeri, hertan jätkä, ruudun jätkä, hertta-ässä.
- Miten viisisataassa tarjotaan?
- Pelaajat huutavat vuorotellen sopimuksen, joka on tikkimäärä (vähintään 6) ja valtti tai "ei valttia". Jokaisen huudon on oltava edellistä arvokkaampi pistetaulukon mukaan, ja pass on lopullinen – passannut ei palaa tarjoukseen. Erikoishuutoja ovat misääri ja avomisääri, joissa luvataan olla ottamatta yhtään tikkiä.
- Mikä on leski viisisataassa?
- Leski on kolmen kortin pakka, joka jaetaan kuvapuoli alaspäin pöydän keskelle. Tarjouksen voittanut pelinviejä ottaa lesken käteensä ja tiputtaa sitten kolme korttia pois pelistä. Näin hän voi parantaa kättään valittua valttia varten ennen ensimmäistä tikkiä.
- Miten viisisataan pisteet lasketaan?
- Onnistunut sopimus tuo pistetaulukon mukaisen arvon, epäonnistunut vie saman verran miinukselle. Vastustajat saavat 10 pistettä jokaisesta ottamastaan tikistä. Misääri on 250 pistettä ja avomisääri 500 (osa lähteistä 520). Voittoon tarvitaan 500 pistettä; 500 miinukselle pudonnut häviää pelin.
- Kuinka moni voi pelata viisisataata?
- Kolmesta kuuteen. Klassinen ja tasapainoisin muoto on kolmen pelaajan peli, jossa jokainen pelaa itsekseen. Neljä pelaa kahtena parina vastakkain, viidellä huutaja nimeää itselleen piilokumppanin ja kuudelle tarvitaan laajennettu pakka. Yleisimmin peli pelataan kolmella tai neljällä.